Suomen koripallomaajoukkue Susijengi


Suomen koripallomaajoukkue eli Susijengi on Suomen edustaja koripallon maajoukkuekisoissa. Suomen koripalloliiton alaisuudessa toimiva joukkue on päässyt EM-kisoihin kuusitoista kertaa. Paras sijoitus näistä kisoista on kuudes sija vuoden 1967 kilpailuissa. Vuonna 1964 Suomen koripallomaajoukkue selvitti myös tiensä karsintojen kautta olympialaisiin. Mikään muu suomalainen palloilujoukkue ei ole tähän kyennyt. Maajoukkue pääsi myös ensimmäistä kertaa historiassa MM-kisoihin vuonna 2014 villi kortti -menettelyllä.

Joukkueen tunnukset

Maajoukkueen peliasun tunnusvärit ovat sininen ja valkoinen. Paitojen kyljissä on siniset raidat ja niissä on myös FIBA:n, Spaldingin ja Vantaan Energian logot. Maajoukkueen lempinimi Susijengi syntyi vuosituhannen alussa monen asian summana. Tuolloin maajoukkueelle suunniteltiin uusi logo, josta tuli lopulta susi, koska susi käsitetään sekä laumaeläimenä että vahvana yksilönä. Koripalloliitto halusi luoda logolle myös sisällön, joten sana susi kirjoitettiin auki kirjain kerrallaan. Kirjain ”s” tarkoittaa suomalaisuutta, eli joukkueen omaa pelitapaa, ”u” tarkoittaa urheilullisuutta, joka on välttämätöntä Suomen kuluttavan pelitavan vuoksi, toinen ”s” merkitsee sisukkuutta, jonka avulla joukkue pystyy yrittämään kovemmin isompia ja taitavampia vastustajia vastaan, ja kirjain ”i” tarkoittaa iloisuutta, joka välittyy pelaajien kautta katsojille.

Moni maajoukkueen pelaaja kuunteli vuonna 2006 julkaistua Kapasiteettiyksikön Susijengi-levyä, jonka myötä joukkue alkoi puhua keskenään susijengistä. Kun lempinimi kerrottiin myös julkisuuteen, se alkoi elää maajoukkueen lempinimenä. Maajoukkueen virallinen kannustuskappale on vuonna 2012 julkaistu Susijengi 2.0, jonka esittää Timo Pieni Huijaus, Brädi ja Uniikki.

Suomen koripalloliiton alkutaival

Suomessa syntyi vuonna 1939 lähes samanaikaisesti kaksi koripalloliittoa, kun Suomen Pesäpalloliitto ehti jo ottaa koripallon oman liittonsa ohjelmistoon ja noin kaksi kuukautta myöhemmin perustettiin Suomen Koripalloliitto. Liitot eivät saaneet tilanteeseen selvyyttä vuoden 1939 koripallon EM-kisoja ennen, joten kisoihin lähetettiin Pesäpalloliiton joukkue. Suomi hävisi kaikki kisojen ottelunsa, joista suurin tappio oli Liettuan saama murskavoitto 112–9. Pesäpalloliitto luopui katastrofaalisesti menneiden kisojen jälkeen koripallosta, minkä jälkeen vastuu siirtyi Koripalloliitolle. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi kärsi talousvaikeuksista ja tämä näkyi myös koripallossa. Suomi joutui talousongelmien vuoksi muun muassa vetäytymään EM-kisoista Genevessä vuonna 1946. Neljä vuotta myöhemmin Suomi osallistui koripallon MM-kisojen karsintoihin, mutta sijoittuminen karsintojen kuudenneksi ei tuonut jatkopaikkaa. Vuonna 1964 maajoukkue osallistui Geneven olympiakarsintoihin. Suomi voitti karsintalohkon tappioitta ja selvisi karsinnoista olympialaisiin. Koripallomaajoukkue on vielä tälläkin hetkellä ainoa kotimainen palloilujoukkue, joka on edennyt olympialaisiin karsintojen kautta. Olympialaisissa Suomi ei edennyt mitalipeleihin, vaan päätyi lopulta sijalle 11. Vuonna 1967 Suomi sai isännöitäväkseen ensimmäiset EM-kisansa, joihin maajoukkue sai osallistua kisaisännyyden myötä. Suomi voitti kisoissa muun muassa yhtenä Euroopan parhaana joukkueena pidetyn Tšekkoslovakian ja hävisi lopulta kuumaksi käyneen ottelun Jugoslaviaa vastaan, minkä vuoksi Suomi ei päässyt enää jatkamaan mitalipeleihin. Joukkue sijoittui kisoissa lopulta kuudenneksi, mikä on Suomen historian paras sijoitus kansainvälisissä koripallon arvokisoissa.

Henrik Dettmannin valtakausi

Maajoukkueen menestys oli kotikisojen jälkeen vaatimatonta 1970- ja 1980-lukujen ajan. Maajoukkueen valmentajaksi hankittiin vuonna 1991 Henrik Dettmann viemään joukkuetta Kreikan EM-kisoihin. Suomi selvisikin jatkoon ensimmäisestä karsintaturnauksesta sekä jatkokarsinnoista, joiden kautta Suomen paikka EM-kisoissa varmistui. Varsinaisissa kisoissa Suomi hävisi kuitenkin kaikki ottelunsa. Vuonna 1997 Dettmann siirtyi kuudeksi vuodeksi Saksan päävalmentajaksi, josta hän kuitenkin palasi valmentamaan susijengiä. Suomi putosi vuosiksi 2005–2007 Euroopan B-divisioonaan, josta se pääsi kuitenkin takaisin A-divisioonaan taistelemaan arvokisapaikoista. 2010-luvulla Susijengi palasi jälleen EM-kisoihin, joihin se on osallistunut vuosina 2011, 2013, 2015 ja 2017. Suomi pääsi myös osallistumaan ensimmäistä kertaa MM-kisoihin villillä kortilla vuonna 2014. Suomi sijoittui 24 maan joukossa sijalle 22.

Henrik Dettmannin valtakausi